26.6. = 47.5.

26.6.2012 § Jätä kommentti

Edelleen sitä tekstirihmaa:

mukaan tuli jotain Rion kokouksen jälkipuintia: jossain vaiheessa, hyvin pian olisi olennaisempaa alkaa toimia / pitää kauheeta mekkalaa sen sijaan että keskittyy omaan kirjoittamiseensa ja omaan elämäänsä, ostelee uusia kenkäpareja ja unohtaa valot päälle yöksi. Uskoni yksilön valintojen avulla vaikuttamiseen meni jo aikoja aikoja sitten. Nyt muka ei enää muuta sitten olisi.

Mitä enemmän puhutaan biosfäärin muuttumisesta yms yms, sitä enemmän ihmettelen minkälainen laji ihminen oikein on. Yksilön aavisteleva haparoiva tieto (ahdistus) omasta kuolevaisuudestaan ja kaikki nämä proteesit: laajentumat, välineet, kojeet, rakennukset. Muutoksen jarruttaminen on nähtävästi jotenkin biologisesti mahdotonta (niin kuin on lopulta mahdotonta tajuta kuolevansa, on  ehkä vieläkin mahdottomampaa tajuta että tämä ikuinen maailma jota piti viljellä ja varjella, lisääntyä ja täyttää, saattaa hyvinkin olla kohta pilalla: tämän mahdottomuuden huomaa ihan kaikesta, esimerkiksi siitä miten uutisten herättämät kauhut ovat vain pieniä kavahduksia jotka eivät johda mihinkään ja sitten taas palataan huolehtimaan omista asioista).

Kaiken pitäisi muuttua? Pitäisi t0imia omaa luontoaan vastaan? (mutta siihen on kai ihmisellä jonkinlainen mahdollisuus, tämän haparoivan ja epäuskoisen tiedostamisen takia). Ajattelen että ainoa toivomme on Internetissä ja ihmisen taipumuksessa toimia mimeettisesti (että mallista ihminen toimii myös itseään vastaan)

Kirjoitin tämän vaikka tuntuu etten tiedä enkä hahmota asioita tarpeeksi. Jotenkin tuntuu ettei oo myöskään varaa olla kirjoittamatta edes tätä.

46.5. = 25.6.

26.6.2012 § Jätä kommentti

Toukokuuta saannut tänään kirjoiteltua muistikirjaan (on siis vielä käsinkirjoitusvaiheessa… en tiedä yhtään miten luonnokset lopulta asettuvat yhteen): teksti tuntui juoksevan ihan hyvin. Kesäkuun osalta ainoastaan täyttänyt tuota jo juhannusaattona aloitettua teksirihmasivua. Kaamean hidasta ja tylsää tuommoisen rihman punominen.

24.6.

24.6.2012 § Jätä kommentti

Hitaahkoa palailua sorvin ääreen huomattavasti virkistävän ja elävöittävän juhannuksen jälkeen. Alla sivun 20 alkua, tekstirihmaa pitäisi punoa vielä paljon enemmän – sivun alalaitaan saakka.

tekstirihmaa Kesäkuun sivulla 20

22.6.

22.6.2012 § Jätä kommentti

Kesäkuuhun tuleekin vähän tekstiä: löysin wordista kaksi kaunokirjoitusfonttia, joissa kirjaimet ovat koko ajan kiinni toisistaan. Ajattelin turvautua hyvin itsestään selvään ajankohtaisuuteen: kollaaseja aiheista Rion kokous, Kreikka, Nokia ja juhannus. (Jotenkin tuntuu että 12:een sopii tietty dokumentaarisuus, ajankohtaisten aiheiden ja vuoden kierron muistiin merkitseminen erilaisilla tavoilla).

Aloitin juhannuksesta. Nyt lopetan kirjoituspöydän ääressä kököttämisen (oli tosin ihana ”aamuhetki” parvekkeella Ulysseksen ja kahvin ja teen ja muistilehtiön kanssa): Hyvää juhannusta monin eri tavoin!

42.5. (21.6.)

21.6.2012 § 2 kommenttia

Tekstien aiheiden ja elämän liian suuri läheisyys ja siitä johtuva kirjoittamisen pelottavuus.

(Kirjoittelin päiväkirjan kaltaista / ihan terapiatarkoituksista tekstiä ja tajusin, että täähän on Toukokuuta.)

Mietin 12:n mittasuhteita: suhteellisuus suhteettomuudessa.

Riikka Pulkkinen: Totta.
James Joyce: Ulysses.
Hannu Helin: Work in Progress.  

20.6. = 41.5.

20.6.2012 § Jätä kommentti

Ok, mä yritän parantaa tapani ja raportoida ainakin vielä kesäkuun lopun ajan vähän tiiviimmin. Alan melkein unohtaa tämän 12:n – unohtaa stressata. Kirjoittelen jotain, pyörin ja pohdin. En muista että on kiire.

(Samalla hahmottuu se, miten haluaisin tulevaisuudessa 12:n jälkeen kirjoittaa: juuri näin hitaasti ja hajamielisesti. Lauseen silloin ja toisen tällöin.)

Jurilta tuli ekat kommentit Kesäkuusta toissapäivänä. Vähän tänka på nyt kyllä on. (ekaa kertaa oon itse jostain aika intona, mut toimittaja on huomattavan skeptinen) – Onko multa vähän sumentumassa sekä ajan- että suhteellisuuden taju? Vai onko toi Kesäkuu vaan mielipiteitä jakava konseptiltaan?

(Pauliina ja Mikael olivat aika positiivisia, kun näytin niille aikaansaannoksia – arvostusten erilaisuus & monen korkuisia kynnyksiä ja varmaan tähän vaikuttaa sekin, miten läheltä tätä touhua kukakin seuraa)

Täytyy sanoa tääkin: mielialat jotenkin vaihtelee aika kovasti ja pelottaa jotenkin se millaisia symbolisia juttuja tää hanke tuo mieleen ja tuottaa. Vähän samalla tavalla kuin Toivoa kirjoittaessa pelotti kirjoittaa kuolemasta. (oleilla niissä maisemissa)

16.6.

16.6.2012 § Jätä kommentti

Uusi, hyvä tietokone hajosi. Tää vanha risa toimii edelleen.

James Joyce: Ulysses, Gaudeamus 2012.  (Leevi Lehdon käännös)

Missä olen?

Olet parhaillaan selaamassa arkistoa kesäkuu, 2012 blogissa 12.