25.9.

25.9.2012 § Jätä kommentti

epäonnistunut mainosruno:

 
22.9.
 
kaikki lähestyi,
pieni kissa saattoi meidät rantaan, pisamoiden tihku
ikkunalaudalla dino ja pehmosammakko, Väike Mere
oksanpaikasta versoi valoisa tahra

23.9.
 
Heinäpaaluja kuin betonijyriä, jotka tasoittivat
äidin hampaat Hän työskentelee, ei ole todnäk sosiaalinen.
kun luin tavanomaisen iltarukoukseni
joku työntää saatanaa ulos minusta
se johtuu vaan siitä tv-sarjasta.
Hyvä etten juonut enää sitä viiniä
omenapuita ihan muina miehinä naamat tielle päin
ei meillä vaan Suomessa minä nautin sinun kyljestäsi
 ja sitten vähän epämiellyttävämpi ajatus:
halu vahingoittaa näkyy selvästi

21.9.

21.9.2012 § Jätä kommentti

21.9.
 
Varoittava esimerkki:
”Antautumista, antautumista”
(Heidi Liehu) tänään piti harjoitella
limaa,  mutta kun lakkasin kynnet noita aktivoitui
=
ei oma itse.
se on jonkilaista kiipeämistä kulmikkain lyönnein
ilmatikkaita nenän, kyynärpäiden
ja hartioiden nokat samaan suuntaan.
Kaikki ilmansuunnat laajentavat selkää,
kuuntelen multaa ja
sisältä olen tyhjä, epähunajainen.
Päivän mitaksi riittäisi:
pitkä kävely, vähän lukemista, Point Pleasant.
 
 
Näppäimistöön jää helposti kiinni.
Minä olen onnellinen kun puhuit
todennäköisesti sunnuntaista.
Rakastettava astianpesukone
oli aika mikä tahansa
sen järjellisyys.
Sinä meistä käytät sitä.
Minä meistä lämmitän herneet.
 
 
Oscar Rossi & Tiia Strandén (toim.): Tämä ei ole fiktiota, 18 pohjoismaista nykyrunoilijaa, Teos 2007.
 
 
 
 
 

20.9. = 50.8.

20.9.2012 § Jätä kommentti

Eilen kaamean aikaansaava kirjoituspäivä, tänään ei niin (mainosrunojen osalta). En meinaa saada Ruohonjuuren runoa kirjoitettua.

20.9.
 
Saada aikaan: saada ujutettua sinne jotain
kolmiulotteista
kuin savimöykky yrittäisi kiivetä
käynnissä olevaan expresskaruselliin – pelottaa myös
onnistua siinä. Joko kovalla nopeudella
juosten sen kanssa peräkanaa, niin kuin aika muka olisi kana
tai hitaasti johtoja asetellen kuin Mikael Brygger.
kokea sen läikkyvän kuperassa ruumiissaan
-12,75 dioteria ja vaikka pimeys onkin joka päivä pimeämpää
ja siitä huolimatta että elämme kahden pimeyden välissä
juuri siitä nautimme eniten kuin peiton alaisista televisioista
 
 
Sopor Aeternus & The Ensemble of Shadows: Les Fleurs du Mal
 
 
 
 

19.9. = 49.8.

19.9.2012 § Jätä kommentti

Ongelmia Elokuun kanssa: Kukaan ei tunnu vastaavan tällä viikolla – liekö syynä se, että yritän soittaa tyypeille täältä Virosta käsin? Lisäksi laskimme vähän yhden kansikuvion varaan ja se ei onnistunutkaan – nyt siis puuttuu vielä KANNEN MAINOS. Tarvitaan!

19.9.
 
                voisi nukkua vielä, mutta ei vaan voisi
väsymys ja pirteys sekoittuvat umpikujaksi
joka on nyt sade oven edessä. Ei haaveellinen kauneuskaan
riitä epätelkeämään itseään vaikka rantaviivaakin on enemmän kuin ehtii
sumu/aika kiristyy kuin verkkosukkahousut joulukinkun päällä
kunnes pää saa lierin joka pyörii
karuselli tuolla rannassa
että tähänkin tuli vankila. Huvila!
 
Kärsimättömään kysymykseen kärsivällinen vastaus
(minä aseena päivää vastaan)
Piikikkääseen kysymykseen ympäripyöreä vastaus
(teroittaakseni vielä)
 
Rakkaus on oppivainen liike näkökulmissa toiseen
                       ja ajatus tulee vastaan, ajatus siellä takana.

16.9. = 46.8.

16.9.2012 § Jätä kommentti

Loppui vähän voimat viime viikolla: tuntui että soittelu + mainosrunojen kirjoittaminen + Syyskuun päivän runon päivittäinen kirjoittaminen oli absoluuttisesti ja yksinkertaisesti liikaa. Joten päätin, että 12:n outo ajanlasku (kuukausien jatkuminen seuraavan puolella) saa dokumentoitua myös Syyskuuhun. Syyskuuhun tulisi siis 31 runoa, olkoon viimeinen päivä sitten vaikka 50.9.

16.9.
 
Olisi kiva tarkistaa juuri nyt
kuin kaataa käsilaukku lattialle puhelimen löytämisen toivo
soittaa perään, vastata.
Näissä vihoviimeisissä tunneissa
ei sinällään ole mitään pahaa.
Joku on vain levittänyt rotkoa
tasanteeksi ja kuormannut vielä isokivistä soraa
sitä mennään nyt vaivalloisesti huohottaen
ihan kuin maa nousisi, vaikka se vain lepää.

11.9. = 42.8.

11.9.2012 § Jätä kommentti

Soittelua, soittelua. Illalla luvassa mainosrunonkirjottajaiset.

11.9.
 
Kaivinkoneen jatkuvuus on sen äänen
harmaassa joka sisältää kaiken mitä tarvitset
ja nostaa maasta kaiken mikä tulee mieleesi mutta ei aivan kaikkea sentään
Se raapii maata kuin ovea
kynsien aaltoja taaksepäin nojaava vesihiihtäjä
juuri niin on todettava, miten kiva rytmi sillä on
yhtä mukava kuin tuolien keveys verrattuna patjoihin

 

 

 

 

10.9.

11.9.2012 § Jätä kommentti

Väsynyt pyörittely:

 
10.9.
 
eikä ole utooppinen jolla on osaa
sanoa kiinnostavalla tavalla todellisuutta: valmistella
ihmiset matkustavat, keksivät puuttuvaa lakia
sanotaan mitään, sanotaan aina korkealle

 

Missä olen?

Olet parhaillaan selaamassa arkistoa syyskuu, 2012 blogissa 12.