17.12.

17.12.2012 § Jätä kommentti

Jokainen viesti jonka kirjoitan on kauhean henkisen taistelun takana:  ihan kuin jokainen niistä olisi apurahahakemus. Jostain syystä ihmiset (erityisesti ulkomaalaiset kontaktit) vastaavat aika nihkeästi.

Tänään tuli Lokakuu ja Syyskuu painosta. Olin vahingossa valinnut valkoisen kopiopaperin sisukseen. Paino taas oli mokannut kansien pinnoitteissa. Osa painoksesta on pakko palauttaa. Hemmetti.

 

 

 

Lokakuu ja Syyskuu painossa

10.12.2012 § 3 kommenttia

Marraskuusta puuttuu vielä kansi / idea kannen kuvaksi. Ideoita? Joulukuuksi on ihan selkeä teosidea. Mä meinaan ehtiä tehdä sen l’ähestulkoon ajoissa.

(Lokakuu ja Syyskuu ovat ehkä hiukan sisarteokset, teemat liikkuvat aika lähellä toisiaan, vaikka poetiikka niissä onkin aika erilaista)

33.11.

3.12.2012 § Jätä kommentti

Marraskuun eka versio on valmis ja lähetetty Lijalle. Ei siitä paljon muita versioita tehdäkään ts. lisään vähän sivuja runojen väliin kun taitosta tuli liian tiivis ja hinkkaan ehkä vähän taittoa ja sitten painoon. Siitä tulikin vähän semmoinen minimalistisfragmentaaristyylinen viritelmä… ei siis niin tekstimassainen kuin ajattelin.

(Lokakuusta tuli Sinikalta tänään perusteelliset kommentaarit. Teen muutokset huomenna ja taitan Lokakuun, laitan vielä Sindelle nähtäväksi ja sitten sekin painoon. Syyskuu on myös Miialla vielä kommentoitavana. Sain jo tosi hyviä havaintoja ja aatoksia Miialta. Jos saisi koko kolmikon tällä viikolla painoon.)

 

88.9. = 57.10. = 27.11.

28.11.2012 § 1 kommentti

Syyskuuhun pitikin kirjoittaa vielä yksi runo. En kelpuuta noita Elokuusta pudonneita, koska ovat niin erilaisia tyyliltään. Tuli tällainen aika imelä (jos Syyskuun viimeiseksi olisi jäänyt tuo edellinen loppu olisi ollut aika paljon karumpi, kai). No tätä voi kai vielä vähän muokata:

87.9.
 
Saada suu kiinni ennen kuin se avautuu
Rauhalat eteläisessä Amerikassa
Thomas Möhlman kuuntelee kappaletta Coral Variations
ennustettavuus eli
että ei taannu Pienet taidekäsityömyyjäiset
olen lukenut filosofiaa ja miten elää
              ja sanoa että lopulta kuin toista
sinua: lisäonnea.  Olet auttanut minua ja
se on auttanut minua.
27.11.2012

Sinikka sai eilen Lokakuun editoitatavaksi. Kohta lähtee Miialle Syyskuu. Tässä vaiheessa vuotta alan olla halukas päättelemään näitä kirjoja ja koko projektia: saamaan noi 12:n osat valmiiksi vaikka vähän kustannustoimittajien toiveitakin vastaan. Eli jotenkin aika alkaa tuntua laatua painavammalta kriteeriltä juuri nyt. Haluan nähdä maaliviivan häämöttelevän.

Marraskuun kohdalla olen  päätynyt seuraavaan aiemmista suunnitelmista poikkeavaan hätäratkaisuun:

Olen päättänyt viisveisata laadusta vielä enemmänkin. Siis ottaa aikataulun kiinni ja veistellä Marraskuun valmiiksi kolmessa päivässä. Tämä on hätäratkaisu, mutta en halua laittaa muita kirjoittamaan kuitenkaan sitä puolestani. Mulla on yhdessä tekstitiedostossa 1500 sivua wikipedian päivityshistoriaa – en oikein täsmälleen tiedä miten ihmeessä tää teksti siirtyi mun koneelle yhteen tiedostoon. Mutta tämä tapahtui viime helmikuussa, Helmikuuta kirjoitettaessa. Aion siis tehdä kokeen eli katsoa mitä saan tuosta tekstimassasta irti tämän viikon aikana. Matsku on kaukaa katsottuna  runollisen näköistä.

 

 

 

 

 

 

Konseptin pohja – minne se putosi?

21.11.2012 § 1 kommentti

Olen tietoinen siitä, että 12 on tietyllä tavalla vesittynyt, mennyt pieleen. Näkyvintä on tietysti kirjojen myöhästyminen. Se on kuitenkin vain osa ongelmaa. Kuitenkin eniten olen epäonnistunut mielestäni siinä, miten olen elänyt tämän vuoden. 12:n piti olla ihmiskoe – elämäni piti olla vuoden ajan alisteinen projektille. Käytännössä kuitenkaan juuri mikään ei ole muuttunut. Elämä ja taide ovat suunnilleen yhtä sekaisin keskenään kuin ennenkin – mutta eivät oikeastaan yhtään sen enempää tai millään uudella tavalla. Käytännössä en ole elänyt projektin ideaa sillä syvällisyydellä kuin idea olisi edellyttänyt. En ole tehnyt tätä koska A) en ole uskaltanut ja B) minua ei ole huvittanut.

A.

En ole uskaltanut, koska olen kiinni niin monissa asioissa, joiden ylläpitäminen tuntuu elintärkeältä. En ole uskaltanut olla osallistumatta kirjallisiin ja vähemmän kirjallisiin rientoihin. En ole uskaltanut sanoa ei. En ole uskaltanut upota omiin juttuihini, koska viime kädessä olen pelännyt jääväni yksin.

En myöskään alkuvuodesta uskaltanut heittäytyä kirjoittamiseen koko olemuksellani, koska pelkäsin toisaalta että pää ei kestäisi jatkuvaa ylikierroksilla oloa. Mutta ennen kaikkea pelkäsin sitä, että onnistuisin: että tosiaan pystyisin kirjoittamaan kirjan kuukaudessa / 12 kirjaa vuodessa. Kuka minä silloin olisin? Pelko siitä että riistäytyy jonnekin muiden ihmisten tavoittamattomiin – nähtävästi lopulta tässäkin yksinjäämisen pelko.

B.

Hyvin varhaisesta vaiheesta asti mukana ollut tunne siitä, että oikeastaan minua ei hirveästi huvita koko tämä pelleily.  Että minua huvittaisi enemmänkin elää (toukokuusta lähtien joku minussa on koko ajan sanonut: nyt ansaitset lomaa, lomaa ja lisää lomaa). Sen sijaan että taide (tai ehkä pitäisi pikemminkin sanoa TYÖ) olisi asettanut ankarat raamit elämälle, T & E ovat koko ajan pyrkineet ottamaan etäisyyttä toisiinsa.

Kaiken maailman vapaa-ajan, ihmisten ja itseni arvo on koko ajan noussut silmissäni. Ennen kaikkea aika on tullut niin konkreettiseksi ja niin suureksi arvoksi.

En varsinaisesti mokannut 12 (tai sen ankaruutta) sen takia etten olisi pystynyt tähän – en koskaan uskaltautunut oikeastaan edes niille rajoille, joilla pystyminen tai kaatuminen tulisivat vastaan. Minua ei huvittanut mennä sinne saakka, tai ainakaan pysyä siellä kovin kauaa.

C.

Nyt on 21.11.2012 (vaikka tietysti voi aina väittää muuta). Mitä voi tehdä?

No kirjoitan nyt joka tapauksessa nämä roikkuvat kirjaset valmiiksi. Teen tämän pinnallisesti tai vähemmän pinnallisesti, melko sama tässä vaiheessa. Voi olla (ja luulen että niin käy), että rohkaistun viimein vähän uppoamaan, heittäytymään, altistumaan, pistämään itseäni likoon, kun vuosi alkaa lähestyä loppuaan. Laiva vuotaa, mutta se on jo ja yhä merellä.

TYÖSUUNNITELMA JA AIKATAULU

Lokakuun osalta keksin toissapäivänä Fiskarsissa hyvän tavan lopettaa kirja. Eka versio valmistuu perjantaihin mennessä. Syyskuun osalta lupasin että Miia saa maanantaihin mennessä koko käsiksen. Marraskuun osalle on hätäsuunnitelma. Joulukuu pitäisi päästä aloittamaan melkein joulukuun alussa. Toukokuun aion saada valmiiksi Tammikuun loppuun mennessä. En usko että 12-antologia, joka kokoaa kaikki 12:n osaset yksiin kansiin on enää mielekäs hanke. Sen sijaan luulen, että kirjoitan jonkinlaisen proosan ja esseen välissä olevan teoksen, jonka alaluvut on otsikoitu tämän blogin asiasanojen mukaan. Kirjan nimeksi tulisi 12. Välillä ajattelen, että varsinaisesti kirjoitan jo jollain tasolla sitä kirjaa.

ps.

Ehkä puhe epäonnistumisesta on vähän valheellista, koska jollain tasolla olen pysytellyt niin pinnassa, että en ole edes yrittänyt. Olen vain jotenkin yrittänyt selvitä (ehjin nahoin?)

81.9.= 50.10.

19.11.2012 § 9 kommenttia

Fiskars:

Aion tänään kirjoittaa sikanaan (yritän kolmea runoa, huh) Lokakuuta ja kiriä edes vähän. Syyskuun ns. viimeinen runo olisi tuossa. Sitten täytyy varmaan nyt vihdoin kommunikoida Miian kanssa / alkaa lisätä runojen väliin tekstimateriaalia yms. Mut ensin ne Lokakuun runot.

81.9.

Yhtäkkiä näin kasvoiltasi valuvan miehen
parta kuin naava kuusen runkoa pitkin.
Tämäkin kirkko oli uimahalli Neuvostoliiton aikoihin
Nuoren Voiman Liiton Miten Nie tzsch kirjoitetaan salonki
kahden ja kolmenkympin välillä imimme toisistamme
sen mikä itseltämme puuttuu: sinä pitämään itsestäsi kiinni
ja minä ratkomaan sen irti. Seuravaksi on maanantai,
ikkunassa sirittävä päivänpaiste luopumisen sijaan
haalia lisää
seuraavaksi opittava omansa uudestaan. Olemaan kunnolla
                           vähän niin kuin syödä janoonsa
 
 
Eeva Kilpi: Kuolinsiivous, 2012
Tarja Roinila ja Jukka Koskelainen (toim.): Katu kadulta taivaaseen. Puoli vuosisataa Espanjan runoutta.

78.9.

17.11.2012 § Jätä kommentti

Luonnostelen tämän jälkeen vielä yhden syyskuu-runon ja sitten alan vihdoin koostaa kokonaisuutta.

 
78.9.
 
Esteitä kirjoittamiselle:
kynä, pöytä, tietokone
metsä on neliö ja sen jokaista laitaa reunustaa moottoritie
mutta hyvä että se sentään mahtuu tähän meteliin
sammaleinen ropina johon voi unohtua kuin
kotiinsa sitten kun on viimein siellä
kukaan ei ole vihainen minulle tänään
etäisyyden päästä vaikka
pitäisi otsaansa kuinka rytyssä
ei voi kauko-ohjailla toista

Missä olen?

You are currently browsing the Syyskuu category at 12.