12.2.

12.2.2012 § Jätä kommentti

Olen pyöritellyt viime päivät mielessäni kyseenalaistamista
yhtenä oman kirjoittamiseni ja kokeellisuuteni keskeisimmistä piirteistä. (Mieleen tulee tosin opiskeluajoilta filosofian ”menetelmä”, jonka professori Ilkka Niiniluoto kiteytti melkein loruksi: Problematisointi! Eksplikointi! Analysointi!)

Harrylta tuli erinomaisia ja vaativia kommentteja, jotka pakottavat minut keskittymään Helmikuuhun vähän enemmän. Se on huojentavaa.

Olen tänään käynyt läpi kirjailijahaastatteluja ja kerännyt niistä kysymyksiä – ajattelin että jos niistä saisi muokattua jonkinlaisen kysymysrunon.

Pari helmeä Yle Arkistosta:

Rohkeutta ei voi opettaa”  (Karri Kokko, 1983)

Ah mikä runoilija-asunto (tosi kaunis haastattelu Eeva-Liisa Mannerista)

Tammikuun tiedotteen luonnostelua. Kirja tuli jo perjantaina painosta ja on ulkoisesti aika ohut mutta muuten kivan näköinen.

Tammikuu julkistetaan virallisesti ensi to 16.2. klo 14 yhtä aikaa esityssarja 12:n ensimmäisen osan ensimmäisen esityksen kanssa. 1/12:ssa näyttelee Tuomas Tulikorpi ja tanssii Leena Harjunpää. Tervetuloa sinne!

A.S.Byat: Lasten kirja, Teos 2011. 
 

12.1.

12.1.2012 § 2 kommenttia

tänään
Kokous 1. (Keskustelemassa runojen esityskorvauksista)
Kokous 2. (Poesian markkinointi)
Väsymystä (Eilen tuli roikuttua toimistolla liian myöhään.)
Huomisen alustuksen tekemisen välttelyä.
Huomisen alustuksen tekemistä.
Tämmöinen. 

1:45 alustus kokoon karsittu ja lopulta tyytyväinen mieli. Luulen tajunneeni kokeellisuudesta jotain – tai merkityksen jossa itselleni on mielekästä tuota termiä käyttää. Tämä tajuamiseni on tosin kovasti velkaa Jarkko S. Tuusvuoren pari vuotta sitten muistaakseni jossain Sarvin tilaisuudessa pitämälle hienolle esitelmälle – ts. vasta nyt tajusin luulen tajuavani Tuusvuoren pointin kokeilun ja kokemisen välisestä yhteydestä. (Tosin voi olla että muistini on muokannut tuon pointin minun tarkoitusperiäni paremmin vastaavaksi). Huomisesta alustuksesta:

”Eräs tapa hahmottaa taiteen kokeellisuutta on kiinnittää huomioita sanojen koe ja kokemus etymologiseen yhteyteen, (jonka Jarkko Tuusvuori nosti 12.9.2010 pitämässään esitelmässä esiin). Vastaava yhteys, jota mm. filosofi John Dewey on korostanut, löytyy myös englannin kielestä – sanat experience ja experiment ovat äänteellisesti ja kaiketi myös etymologisesti toisilleen sukua.

Taiteen kokeellisuudessa ei siis ole pohjimmiltaan kyse tieteellisten kokeiden kaltaisista koejärjestelyistä, vaan pyrkimyksestä etsiä toisaalta erityisille kokemuksille erityistä ilmaisutapaa ja toisaalta taas jonkin tietyn ilmaisuntavan, teknisen välineen tai tekstityypin kautta sille tyypillistä kokemisen tapaa. Tässä mielessä vaikkapa ”google-runous”, joka käyttää runon rakentamisen apuvälineenä googlehakuja on kokeellista: se ottaa haltuunsa uuden teknisen välineen ja ”ilmaisee” tai ottaa haltuun tämän välineen avuilla  internetin mukanaan tuomia uudenlaisia kokemuksen muotoja.

Tähän kokeellisuuteen – siten kuin sitä tässä nyt puran – liittyy siis perusolettamuksena ajatus siitä, että media/väline / tekstityyppi, runomuoto tms. vaikuttaa  kokemuksen tapaan – tai että koemme asioita välineiden ja medioiden kautta. Maailman muuttuessa, uusien teknisten keksintöjen ja uudenlaisten elämänympäristöjen myötä myös taiteen on siten otettava haltuun erilaisia uudenlaisia ilmaisun tapoja ja tekniikkoja.”

Helsingin sanomat 11.1.2011 (Gugge-keskustelu, perhesurmat)
Helsingin sanomat 12.1.2011 (Gugge-keskustelu, perhesurmat, taiteilijat presidenttiehdokkaiden takana)

Missä olen?

You are currently browsing entries tagged with kokeellisuus at 12.