44.9.=14.10.=55.8.

14.10.2012 § Jätä kommentti

Sinikalle eka satsi Lokakuuta lähetetty. En oo oikein jaksanut raportoida näiden kirjojen etenemisestä, mutta Elokuu pitämällä pitäisi saada huomenna/tiistaina-akselilla painoon. Jatkan raportoimista sitten, kun ihan pikkuisen hellittää.

44.9.

(KERAVA II)

Kirjoittaa joka välissä, puolihuolimattomasti kuin
luonto. Tulee aina jotain luonnollisempaa
poikkeuksellinen määrä keltaisia lehtiä kahlata Keuda-talon pyörätelineiden välistä
Musiikkiopisto,
Hyväilevän yksinäisten pianonsoittoiltojen olisi pitänyt jatkua
                                                                                                      niistä saada muoto
ennen kuin kesät jäivät lämpimän jääkaapin hajuiseen
huoneistoon: lentomelua, Elannon paistopiste
Ei enää pääsyä niin kosketinkovaan yksinäisyyteen
niin etäälle kuin nuotit kuin se mihin silloin
                                            Asematunneliin pääsi junalla,
ala-asteella harjoittelematta jääneet pianoläksyt vaihdetaan
suklaalevyiksi, ja koulumatka kääntyy kotiin
Kuitenkin rohkeasti mennä muiden joukkoon niin kuin kävisi tätä koulua
vaikka täysin vailla olemusta
ei ketään tuttua ja minä kaikkein vierain
ja miten katseista oli selvää sen näkyminen
Mainokset

16.9. = 46.8.

16.9.2012 § Jätä kommentti

Loppui vähän voimat viime viikolla: tuntui että soittelu + mainosrunojen kirjoittaminen + Syyskuun päivän runon päivittäinen kirjoittaminen oli absoluuttisesti ja yksinkertaisesti liikaa. Joten päätin, että 12:n outo ajanlasku (kuukausien jatkuminen seuraavan puolella) saa dokumentoitua myös Syyskuuhun. Syyskuuhun tulisi siis 31 runoa, olkoon viimeinen päivä sitten vaikka 50.9.

16.9.
 
Olisi kiva tarkistaa juuri nyt
kuin kaataa käsilaukku lattialle puhelimen löytämisen toivo
soittaa perään, vastata.
Näissä vihoviimeisissä tunneissa
ei sinällään ole mitään pahaa.
Joku on vain levittänyt rotkoa
tasanteeksi ja kuormannut vielä isokivistä soraa
sitä mennään nyt vaivalloisesti huohottaen
ihan kuin maa nousisi, vaikka se vain lepää.

2.9.

3.9.2012 § 2 kommenttia

Mistä aita on matalin. Teen tästä jotain parempaa vielä. Ja epäilen tuota salmenniemismiä, mut mietin sitä myöhemmin. Nyt nukkumaan.

2.9.

Vettä,  me olemme joskus kokeneet jotain yhdessä, vettä, ei sitä sitä melkein huomaa, vettä, et ehkä sittenkään mutta vettä ja odottamatta. Hiljaiset salamat valkaisevat taivaan vettä  on vaikea erottaa tuttuja piirteitä hänessä. Vettä  huulet turvoksissa vettä joku on kieltänyt minulta sanat, vettä alkaisi jotenkin elää sellaisessa talossa joka on tuolla lailla siivottu hiljaiseksi ehkä se vielä ruokkii sinua, vettä: aihe menisi nopeasti ohi, vettä kohta paukkuu pelottavan kovaa, vettä minun teki niin mieli. Minun teki niin mieli paeta vettä kuinka nääntynyt siihen houkutteluun tuota ukkosmyrskyä, jonka ajan pystyin hengittämään vapaasti,
sitten sää kylmeni. Minä haluan höllätä otettani nyt.

48.7.=18.8.

18.8.2012 § Jätä kommentti

Vaikka nyt.fi ei Elokuu-nostossaan mainitse muita kuin minun nimeni, 12-edetessä homma tuntuu muuttuvan koko ajan yhteisöllisemmäksi.

Elokuun idea on tosiaan alun perin Mikaelin (ei minun!) keksimä – joskin otan kyllä itselleni kunniaa tuon idean kätilöitymisestä ja kehittymisestä nykyiseen muotoonsa. Kimmo on huhkinut mainostajille lähetettävän kirjeen kanssa ihan yhtä paljon kuin minä ja Mikael. Tutut ja tuntemattomat ovat ottaneet Elokuun edistämisen tehtäväkseen ja jakavat viestiä fb:ssä ja muualla.

Ja Heinäkuussa vielä paljon enemmän tekijöitä: kuvittajina debytoivat mm. Sirpan pojat Rasmus ja Walter, Virpin poika Oliver, Merin tytär Venla, Kimmon  pojat Elias, Oliver ja Eemil, Pilvin poika Wilho, Annan poika Eino, Anun tytär Saimi, Lijan veljenpoika Miska, ja Sonja, ja Hannan tytär Hilda (joku taisi unohtakin listasta)

Lisäksi Juho ei ole ainoastaan editoinut kirjan runoja, vaan myös osallistunut niiden kehittelyyn hyvin luovalla tavalla. (Olen itse aika väsynyt yksinkertaisesti tuottamaan tekstiä – en vaan jotenkin jaksaisi ”tehdä runoa loppuun”).Enkä varmasti saisi kuvia kirjaan ilman Kimmon skanneria ja Mikaelin apua itse skannaamisessa …

Nyt on runoihin tehty viimeiset muutokset, runot ja kuvat laitettu järjestykseen ja   kuvat skannattu. Huomenna tehdään siten kellon ympäri töitä (taitto vielä aloittamatta – mutta sisältö tuntuu nyt vihdoin olevan suhtkoht kunnossa).

Monesko päivä ja mitä kuuta

13.5.2012 § 2 kommenttia

Hesarin tänään julkaistussa jutussa on kuva, jossa näytän väsyneeltä ja turvonneelta sammakolta. Vähän pelästyin tuota kuvaa. Onkohan se nyt sitten jonkinlainen tämän kokeen resultaatti vai liittyykö muuhun? Olenkohan väsyneempi kuin tajuankaan?

Jutun ensimmäisen sanan (Ahdistus) pitäisi olla pikemminkin kysymys: Onko tässä mitään järkeä? (ideaa, syvempää): Vai alkaako näyttää pahalta jo nyt? Alanko näyttää pahalta?

(Väsymyksessä inhottavinta on se, ettei se ilmene sellaisena jalona, ylväänä uupumuksena ja kirkkaana riutumisena kuin toivoisi. Vaan kompasteluna ja ruumiin kuvan muutoksina. Tulee mieleen makaaberi sitaatti Joulupaastosta ”Lisäsivät leipää, ylistetty olkoon Herra. Kun Ljosa se jo alko turpoomaan”.)

(Ahdistus on itse asiassa tosi väärä sana: pikemmin ahdistumattomuus. Outo ahdistumattomuus.)

Jotenkin ajatus lomasta lomasta lomasta, ja sitten samalla: sitä ei tule, ei ole odotettavissa.

On vielä toki kepulikonsteja: pyytää runoilijoita lahjoittamaan tai myymään runojaan esim. Kesäkuun kirjaan tai teettää se jollain toisella. Tästä puhuttiin mm. Karrin ja Pauliinan kanssa eilen. Ja sitten se ajatus ettei avaa tietokonetta kuukauteen (mutta  sen olen varannut heinäkuulle) – nähtävästi tarvitsisin lomaa jo ennen sitä. Oisko ok, että käyttäisin tämän äärimmäisen keinoni jo nyt? Jos lupaan että en kirjoita koko kesäkuussa yhtään runoa? (Todnäk myöhästyvän Toukokuun lisäksi?)

Nähtävästi 12:sta on tulossa tällainen ”kepulikonstista-kepulikonstiin”-sarja.

Missä olen?

You are currently browsing entries tagged with väsymys at 12.