Teosten työsuunnitelmat

Teosideoita ensi vuodelle
järjestys on satunnainen ja muuttuva. Lista päivittyvä

1/12
Esim. Esaa kirjoittaessani tein paljon aktiivista havainnointia: istuin kynän ja vihkon kanssa, katselin ja kirjoitin muistiin mitä näin. Kirjasin ylös yksinkertaisia, arkisia ja asiallisia havaintoja: sellaisia mitäänsanomattomuuksia joilla ei tunnu arjessa juuri olevan runollista arvoa. Työstin tekstejä kirjoittamalla tekemiäni uudelleen sähköiseen muotoon ja muokkaamalla tekstiä kunnes sieltä löytyi jotain puhuttelevaa. Kristian Blombergin Puhekuplien ensimmäisen runo, jossa  ”mitäänsanomaton alkaa puhua” sai minut muistamaan tämän sittemmin vähemmälle jääneen tavan kirjoittaa. Minua kiinnostaa palata tähän kirjoittamistekniikkaan ja alkaa taas uuttaa tästä ei-mistään jotain. Tunnen että kyse on paluusta perusasioihin: sinne minne alati halajan.

2/12
Tämän teoksen lähtökohtana on vuonna 2010 Ilman Lenin-setää huom.-pamflettiin kirjoittamani ”Voittokulku”-niminen käsitteellinen teksti, jossa listataan Sofi Oksasta käsitteleviä Helsingin Sanomien juttuja ja niiden merkkimääriä.  Teos koostuu konseptualistisista, kirjallisuusinstituutiota tutkivista runoista.

3/12
Minimalistinen runous ja erityisesti blogeissa kukoistavat erilaiset sanarunot rantautuivat Suomeen noin vuonna 2007 toisaalta Karri Kokon blogikirjoittelun ja toisaalta Tuli&Savun silloisen minimalismi-numeron vaikutuksesta. Suurelta osin minimalistinen runous on jäänyt harrastelijamaiseksi ja yhteisölliseksi blogikirjoitteluksi ja puujalkavitsien kaltaisten ”yhdensananrunojen” suoltamiseksi. Vakavasti otettavia tätä tendenssiä kehitteleviä teoksia on julkaistu ainoastaan muutama.

Teoksen lähtökohtaisena ideana on pyrkimys kirjoittaa sanarunoja, jotka eivät perustuisi sanojen vääntelylle tai rikkomiselle. Toisin sanoen ajatuksena olisi yrittää kirjoittaa yhdensanan runoja siten, että sivulla olisi ainoastaan yksi sana. Kahden sanan runoja siten että sivulla olisi kaksi sanaa, kolmen sanan runoja siten että sivulla olisi kolme sanaa ja neljän sanan runoja siten että sivulla olisi neljä sanaa. Ajattelen näitä sanoja ikään kuin ne olisivat geometrisia kuvioita: yksittäiset sanat pisteitä, kaksi sanaa muodostavat viivat, kolme sanaa kolmion ja neljä sanaa neliön. Tavoitteena olisi saada nämä sanat jollain lailla muodostamaan runoa toistensa kanssa – tai pisteiden ollessa kyseessä, ihan itsekseen.

4/12
Kirjoitin vuonna 2010 äidinkielen opettajain vuosikirjaan artikkelin runouden opettamisesta yläasteella. Artikkelia kirjoittaessani aloin pohtia kysymystä nuorten runoudesta: että siitä huolimatta, että ainakin itse luin teininä ”sinä&minä”-runoutta, varsinaista nuorille suunnattua korkeakirjallista runoutta on – muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (Proosan ja runo välimaastossa liikkuva Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa, valoa, valoa ja tavallaan Juuli Niemen ensimmäiset teokset) – todella vähän.

Pyrin tässä teoksessa omalta osaltani kehittämään nuorten runouden lajityyppiä ja kirjoittamaan nuorille suunnattuja runoja. Tarkoituksenani on kirjoittaa päällekirjoituksia sinä&minä-runoista, tehdä kollaaseja nuorten kirjoista sekä kirjoittaa roolirunoja.

5/12
Teos on yksi pitkä runo, jota kirjoitetaan ja muokataan joka päivä eteenpäin.


6/12
Alun perin blogiin kirjoittamani ja sittemmin Vastakaanonissa julkaistun Esim. Esa II-sarjaa jatkava roolirunokirja, jonka päähenkilönä seikkailee mystinen Esa.

7/12
Toinen paluu perusasioihin: runon kirjoittaminen jatkuvana alusta aloittamisena, joka päivä tyhjältä pöydältä.

8/12
Kaikki runot kirjoitettu vastauksena jossain kirjoitusoppaassa tai oppikirjassa olevaan kirjoitusharjoitukseen. Runoa ennen annetaan myös tehtävänanto + lähde, mistä kirjasta tehtävä on otettu. Käytettäviä kirjoitusoppaita esim. Tommi Parkon ”Kirjoita runo”, Natalie Goldbergin kirjoitusoppaat, äidinkielen oppikirjat, Tuli&Savun taannoisessa lukionumerossa olleet Charles Bernsteinin runonkirjoitusharjoitukset, ehkä myös eri kursseille itse keksimäni kirjoitusharjoitukset.

9/12
Penjami Lehdon blogissa nimimerkki ”Ketjukolaaja” ehdottaa tällaista: ”Kirjoita yksi tai useampi kokoelma kunnianosoitukseksi jollekin runoilijalle, esim. itsellesi.” Innostuin tästä, koska se antaisi myös mahdollisuuden syventyä kuukauden ajan jonkun tietyn runoilijan tuotantoon, lukea sitä kirjoittaen.

10/12
Sinikka Vuola (Lokakuun toimittaja) keksii jonkin rajoitteen jota sovellan.

11/12
12/12 

Mainokset

§ 2 Responses to Teosten työsuunnitelmat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: